Top Pop´s

Viime päivityksestä onkin jo aikaa. Kesällä tahtoo olla niin paljon muuta tekemistä, ettei malta konella paljon istuskella tai sitten kun malttais niin ei jaksa. Me ollaan mahdollisuuksien mukaan vietetty paljon aikaa maalla, Savitaipaleella, joka onkin meidän koirien paratiisi! Saa uida niin paljon kuin jaksaa. Api ja Sissihän on kovia uimareita, mutta Arwy on vasta hiljattain lämmennyt. Ennen se vaan kahlaili ranta vedessä, mutta nyt se painaa aika huvittavalla tyylillä muiden mukana. On se niin hassu pieni koira

Muutama viikko sitten saatiin hyvin ikäviä uutisia Ruutilasta. Hertalla, Petrin tämän kesäisellä jäljestyskaverilla, oli löydetty iso kasvain vatsasta. Kävin hettämässä perjantaina Hertalle hyvästit ja lauantaina Hertta pääsi paremmille metsästysmaille, jossa ei ole sairautta eikä kipua. Otamme osaa Annen, Tapanin ja Reetamarin suruun, taas yksi suurista on poissa

Tänään kävimme koko lauman kanssa eläinlääkärillä. Sissi ja Arwy sai rokotukset sekä Apin jalasta otettiin kontrolli röntgenkuvat. Tulos ei ollut sellanen mitä oltiin odotettu. Kinnerluu on haurastunut, joko tulehduksen tai kasvaimen johdosta. Lääkäri antoi meille muutamia vaihtoehtoja, joita on nyt kuukausi aikaa pohtia. Api sai myös vahvan kipulääkityksen, jotta nähdään, onko jalan käyttämättömyys kivusta johtuvaa vai tuntuuko jalka muuten vaan epämukavalta. Onhan se aika paksu ja painava. Jotenkin tuli taas niin surullinen olo, sillä olin jo kuvitellut että nämä vastoinkäymiset tämän asian suhteen olisi jo voitettu, mutta ei. Ja vielä on vaikeita päätöksiä edessä

Mutta tässä vielä muutama kuva Kuhmon reissulta, kiitos Sanna vaan vieraan varaisuudesta. Kuvissa Arwy ja Arttu. Oli mukavaa törmätä Arttuun (Already Away Brenn Mill), jota viimeeksi näin 8 viikkoisena.

Kaikki kuvat (C) Sanna Uhlbäck

Kuva c Toni Lund

Meillä vietetään tänään synttäreitä.  Annen, Sannan ja minun yhteisomistuksessa oleva Arwy täyttää siis 1v. Aika on mennyt todella nopeasti. Vastahan Arwy oli pienen pieni pentu, joka saapui Helsinki-Vantaalle Itävallasta Marika Kelokarin matkassa. Marika oli Saksassa agilityn MM-kisoissa ja tulomatkallaan nappasi Arwyn matkaansa ja palasi Suomeen. Kiitokset vieläkin Marikalle ystävällisyydestä ja joustavuudesta! Onneksi on olemassa näin ihania ja avuliaita ihmisiä!

Arwy pyörähti viime lauantaina Forssassa koiranäyttelyssä. Haimme Annen kyytiin Lempäälästä ja matkasimme helteessä kohti näyttelypaikkaa.  Ilma oli lämmin ja paikka erittäin kaunis. Olikin mukavaa viettää päivää kehänlaidalla sekä tavata tuttuja. Kävimme myös ihmettelemässä konekarhu Tyyneä, jota koirat olisivat päässeet haukkumaan 45 euron hintaan. Aika kallista lystyä, joten me tyydyimme katselemaan muiden suorituksia. Näyttelystä Arwylle saatiin tulokseksi EH ja ihan hyvä arvostelu. Kotimatkalla tiputin Annen kotiinsa ja Arwy jäi samalla reissulla Lempäälään. Petri oli Mejätuomareiden leirillä Ruovedellä ja osallistui Arwyn kanssa siellä järjestettävään mejä-kokeeseen. Sunnuntai aamuna Anne vei siis Arwyn kokeeseen ja se olikin jäljestänyt erittäin hyvin helteisestä säästä huolimatta. Harmittavaa oli yksi määrätietoinen poistuminen jäljeltä, mutta muuten se oli kulkenut jälkitarkasti ja merkannut makuut hienosti. Ehkä se ykkönen tulee ensi kerralla.

Meillä on täällä hoitokoira Tipsu, joka on meillä ensi viikkoon. Tipsuhan kävi viime kuussa silmätarkastuksissa ja löydöksenä epäilyttävä harmaakaihi. Erittäin harmillista, mutta nämä tiedot on jalostuksen kannalta erittäin arvokkaita. Siksi kaikkien, ihan kotikoirankin silmät kannattaisi tarkastuttaa jossain elämän vaiheessa. Ja mielummin ei ihan nuorena vaan siinä 4-7 vuotiaana. Tipsun silmät tarkastetaan vuoden päästä uudestaan, jotta nähdään mihin suuntaan kaihi on menossa. Toivotaan, ettei se tule Tipsun elämää haittaamaan vaan näkökyky pysyisi hyvänä loppuun saakka!

Nyt on sitten Petrin loma ohi ja ollaan palattu taas normaaliin arkeen. Äkkiä se 3 viikkoa meni. Nyt yritetään selvitä loman aiheuttamasta väsymyksestä ja univelasta. Siksi Blogikin on jäänyt päivittämättä, mutta yksinkertaisesti ei olla ehditty/jaksettu.

Lomaa vietimme suurimman osan ajasta kesäpaikassamme Heituinlahdessa, missä järjestimme myös kaksi mejäkoetta Heituinlahden Erän nimiin. Viime kesänä ajattelimme kokeilla, kuinka nuo maastot soveltuisivat kokeeseen ja nehän sopi vallan mainiosti. Tänä vuonna päätimme sitten pitää viikonloppuna 3 tuomarin kokeen ja seuraavalla viikolla vielä yhden tuomarin iltakokeen, jossa arvosteltavana oli 5 koiraa.

Itse olin suunnitellut osallistuvani tuohon viikonlopun kokeeseen uuden jälkilupauksemme Arwyn kanssa, mutta kuinka ollakkaan, satutin jalkani pahasti edellisellä viikolla Whitney Houstonin konsertissa, joten haaveet metsään menosta kariutui siihen. Petrikin joutui tuomarin rooliin yhden tuomarimme loukkantumisen vuoksi, joten ei muuta kun lainaohjaajaa metsästämään. Onneksi Anne (Kennel Ruutilan) hyppäsi narunjatkoksi ja hienosti he selvisivät erittäin vaikeissa olosuhteissa kakkos tulokseen. Kiitoksia vaan Annelle!! Arwyhän on siis Annen, sekä Sannan (Kennel Repoketun) kanssa yhteisomistuksessa.

Annen Hertta, joka sai viikonlopun kokeesta VOI 1/46 pistettä, jäi meille vielä viikoksi ja osallistui myös iltakokeeseen lainakuskin Ahti Pitkäahon kanssa. Herttaa, vanhaa mejäkettuun, ei paljon oudot kuskit vaikuttaneet ja tuloksena oli VOI 1/48 pistettä!! Ensi viikoloppuna Petri vie Arwyn ja Hertan Pilkottuun mejäilemään. Toivottavasti vaan ilma ei ole yhtä helteinen kuin tällä hetkellä. Täytyy kai opetella muutamat sadetanssit, sillä sääennuste näyttää mejäilyn kannalta huonoilta. Lauantaina olisi myös tarkoitus pyörähtää Arwyn kanssa Forssan näyttelyssä ja sinne on ilmoittautunut jopa 22 koiraa.

UUTISIA PENTURINTAMALTA!! Sissin tytär Fin Kva & Mva Tallitontun Irma on saanut pentuja Miselin Marcelomedeiroksen kanssa. Pentuja syntyi viisi (3+2) ja he ovat todella reippaita ja elinvoimaisia sekä nättejä kuin mikä Pentuja voit käydä ihailemassa Kennel Stonesoundin blogista, jonka nimiin siis pennut menevät.

Tähän loppuun vielä ihana kuva Vilistä (Aceface, meidän ensimmäisestä pentueesta), joka asustelee tällä hetkellä hieman lämpimimmissä maisemissa. Vilin joka aamuiseen lenkkiin kuuluu muutama kierros  läheisessä suihkulähteessä.

Kida (FI KVA Blanche) kävi tänään muodonmuutoksessa. Karva oli päässyt vähän röyhähtämään ja työsarkaa riitti, mutta me Veeran kanssa selvittiin parissa tunnissa. Täytyy taas kiittää Saara Innasta (Koiratrimmaamo Trim It) hyvästä trimmauskurssista ja kaikesta muustakin opastuksesta! Suosittelen lämpimästi kaikille!!

Kuka olisi uskonut, että tuon karvan alta paljastuu näin nätti ja hoikka tyttö

Kiho palautui takaisin kotiinsa Helin palattua belgianpaimenkoirien agilityn MM-kisoista pronssimitali tuliaisinaan. Ei siis ollenkaan hullumpi reissu. Hienoa Heli ja Lora!!

Viikonloppuna Apin tytär Elli (Friedrich´s Hunting Hazard) saavutti käyttövälion arvon. Ensin Perjantaina B 42 ja hyväksytty luonnonluolan tarkastus ja lauantaina A 48. Upea suoritys Elliltä ja onnittelut omistajalle Elinalle!!

Tässä vielä muutama kuva Kihosta, alimmassa poseeraavat Arwyn kanssa. Huomaa Kihon uusi panta! Me Annen kanssa päätettiin hankkia Kiholle sen arvon mukainen panta ja värinä tietenkin ihana pinkki, jossa timantit hienosti kimmeltelee :D On se kyllä aika pramee!

Voittajan on helppo hymyillä!

Kiho (Ruutilan Ihanan Kallis) on ollut meillä muutaman päivän hoidossa Helin kilpaillessa Belgianpaimenkoirien agilityn MM-kilpailussa Saksassa. Eilen teimme Annen kanssa treffit Tuuloseen ja Kiho vaihtoi hoitopaikkan Ruutilaan. Haikein mielin läksin ajelemaan kotiin päin, sillä tosi mukavaksi koiraksi tuo pikkuneiti on kasvanut. Onneksi Anne tarjosi erittäin hyvän ruoan joten se helpotti oloa ehkä hieman :D

Kotimatkalla nappasin Tipsun (Tallitontun Cara) kyytiin, joka majailee täällä ensi viikkoon Sarin ollessa työmatkalla.

Api täyttää tänään 11v. Mies olisi mitä parhaimmassa vedossa, ellei tuota viime kesäistä onnettomuutta olisi tapahtunut. Siinä olisi ollut ainekset vielä pahempaan, joten olemme onnellisia että saamme edelleen nauttia Apin läsnäolosta!

Syntymäpäiviämme varjostaa  Keuvon (Tallitontun Lucia) poismeno. Otamme osaa Helin suruun. Yksi suurista persoonista on poissa

Tällä viikolla on onkin tapahtunut paljon kaikenlaista. Torstaina pyörähdimme Arwyn kanssa ensimmäisissä agility treeneissä. Paljon emme ehtineet siellä treenaamaan, sillä paikalla oli 15 koirakkoa ja aikaa tunnin verran. Putki ja hyppý tuli nyt tutuksi. Tunnin jälkeen jäin juttelemaan ohjaajamme kanssa ja kuinka ollakkaan, hänellä on myös parsoni, joka osoittautui meidän Apin pojaksi (Kuusiniityn Knaapi). Kyllä maailma on pieni Mukavan oloinen koira, oikein rauhallinen ja hyvä kaytöksinen. He kisaavat agilitya kolmosluokassa.

Lauantaina Apin tytär Elli (Friedrich´s Hunting Hazard) osallistua Ikaalisissa Lut-kokeeseen. Hienosti Elli työskenteli ja saavutti B asteen 43 pisteellä. Onnittelut!

Me ollaan täällä koko viikko järjestelty oman kerhon mejä koetta, joka pidettiin Heinolassa tänä viikonloppuna. Me tehtiin Petrin kanssa töiden vaihto: Petri toimi kokeen sihteerinä ja minä pääsin koiran kanssa metsään. Arwy siis starttasi ensimmäistä kertaa ja tuloksena AVO 1/44 pistettä

Koeselostus: Arwy nuuhkii huolellisesti alkumakauksen. Edetään kuono maassa jälkeä pitkin sopivaa vauhtia, yleensä aivan veriuralla, välillä aivan pienellä sik-sakilla. Viimeisellä osuudella ajoittain hieman tuulen alapuolella jälkeä. Ensimmäisellä osuudella on runsaasti ajouria, jotka tarkistetaan nopeasti. Toisella osuudella on tien ylitys, jonne tehdään pidempi pistotarkistus. Ohjaaja antaa pari kehoitusta, ne eivät näytä vaikuttavan, mutta sitten palataan takaisin jäljelle. Viimeisellä osuudella tutkitaan risteävän tien reunoja jonkin aikaa, mutta ollaan aivan jäljen vieressä. Tässäkään ei kehoitus auta, mutta kun hajut on tarkistettu, jäljestys jatkuu. Makaukset merkataan erittäin hyvin nuuhkimalla. 1. kulmallapieni tarkistuskierros kulman ympäri. 2. kulmalla pieni kaarros seuraavalle osuudelle. Arwy ottaa kaadon hajun ilmasta. Tuuli johtaa Arwyn sivusta kaadon ohi, mutta kaadon takaa löytyvät jalanjäljet joita pitkin tullaan kaadolle, jota Arwy jää nuolemaan. Lähes täydellinen jäljestys tienylityksiä lukuunottamatta.

Olen kyllä erittäin tyytyväinen Arwyn suoritukseen. Ei ollut kovin helppo jälki, sillä noita tien ylityksiä oli melkein kymmenkunta ja ne teetti nuorelle koiralle paljon päänvaivaa. Mutta selvittiin kuin selvittiinkin niistä kaikista. Seuraava koe on näillä näkymin kuukauden päästä Savitaipaleella ellei nyt aikasemmin päästä. Kovasti syyhyttäis!

Meidän kerhossa on aina tapana, kun koira saavuttaa JVA arvon niin seuraavassa kerhon kokeessa juhlistamme sitä täytekakkukahvein. Nyt oli Sissin vuoro. Onneksi sain Riikan laumoineen avustamaan kakun leipumisessa, joka oli muuten aikamoinen homma! Me molemmat olemme aikamoisia jauhopeukaloita (lue: poropeukaloita) keittiössä niin eihän siinä kommelluksilta selvitty nytkään. Lopputulos oli onneksi onnistunut ja kakku maistui hyvältä!

Tänään tehtiin pihatöitä. Aamulla sateli hieman vettä, mutta kun aurinko rupesi paistamaan niin ilma oli mitä ihanin. Meidän vanhukset nautiskeli koppinsa katolla auringossa, joten oli pakko hakea kamera ja ikuistaa kaksikko.

Lauantaina taas jäljestettiin Arwyn kanssa. Nyt jälki oli täysi mittainen ja 24h vanha. Alku oli aivan kamalaa. Alku makauksen Arwy tutki tosi tarkkaan, mutta sitten alkoi kamala pyöriminen. Selvästi huomasi ettei koiraa kiinnostanut jälki ollenkaan vaan mielessä oli aivan muut jutut. Itse jo ehdin hermostua ja ajattelin että ei tästä tule yhtään mitään ja olin jo heittämässä hanskat tiskiin. Ajateltiin kuitenkin etsiä uusi puhdas alku ja kokeilla siitä paremmalla onnella. Uuden alun jälkeen Arwy rupesi töihin ja me päästiin maaliin saakka. Se jaksoi jäljestää tosi hyvin noinkin pitkän matkan nuoresta iästään huolimatta. Alun hankaluuden jälkeen jäi ihan hyvä fiilis tästäkin suorituksesta. Arwyn jälkeen Petri haki Apin ja pappa pääsi myöskin jäljestämään saman jäljen. Ja yllätys yllätys, alku oli silläkin ihan samanlainen! Se pyöri ja pyöri, eikä sekään olisi siitä itse omin avuin selvinnyt. Tästä päättelimme että varmaankin joku eläin on alkumakauksella piipahtanut ja siksi molemmat koirat käyttäytyvät niin kuin käyttäytyivät. Lopun jäljen Api ajoi kuin juna, se ei paljon harha-askelia ota. Nyt on taas uusi jälki vanhenemassa ja se onkin viiminen treenijälki ennen koetta.